Improliiga ja Helsinki-ekskursio

"Matkustan ympäri maailmaa, laukussa leipää ja piimää vaan, Jos mua hiukkasen onnistaa, niin uuden ystävän saan!"

Tajusin vasta, että tästä kuvakulmasta on selkeesti tullu juttu

Ihan kohta on kesä! Nyt tässä puolentoista viikon aikana nurmikko ja puut on alkanu vihertää tosi paljon, vaikkaki lunta on satanu enemmän ku laki sallii. Kyllä sitä lunta nyt saadaan, mut ei sitte viime jouluna voinu olla... Vielä sunnuntaina 4.5. matkalla Helsinkiin, meni Parikkalan kohalla raja siitä, missä nurmikko ensimmäisenä kunnolla vihertää. Nyt se on täällä meilläki! Ihana vihreys, harmi ku sataa koko ajan. Mut kyllä sitä aurinkoa vielä riittää!! Ainaki ens viikon sääennusteitten mukaan toivottavasti.

On kerenny 1,5 viikon aikana kertyy kaikenlaista kerrottavaa Improliigan finaalista ja pääsykoereissuista aina viimesen kouluviikon toimintaan, joten kerron viime viikon hommista ja tästä viikosta eri blogikirjotuksissa :)

Improliigan väritunnut meidän ryhmällä oli vihreä.
#viimeiseenvapaaseentissoon

Tosiaan viime tiistaina oli Improliigan finaali. Jännitti tosi paljon, mut silti mieletöntä mikä mahollisuus meillä oli niinkin paskalla menestyksellä liigan aikana! :D Meiän porukassa oli miun lisäks  T, E, H ja TT. Huippu porukka. Minä T, E ja H voitettiin runkosarjan eka ottelu ja Minä T, H ja TT voitettiin semifinaali. Sen takia päätettiin, että näillä ihmisillä mennään finaaliin. Ottelu oli todella tasanen, koska neljästä erästä kumpiki joukkue voitti kaks (ja neki 1/2-2 pisteen eroilla), joten päädyttiin bonuserään, missä yleisön ääni ratkas. Oli todella jännittävä, tiukka ja samalla tasanen finaali, mut joka tapauksessa me voitettiin! Aivan mahtavaa! Väinö-niminen improliigan pokaali odottelee urkan eteisessä ens vuoden opiskelijoita ja toivottavasti sieltä muodostuu joukkue, joka puollustaa meiän kunniaa!!

Matkakuva 1, menomatka

Viikonloppuna pakkasin kamat ja lähin sunnuntaina 4.5. ajamaan Joensuusta Helsinkiin. Huippuja oikeesti nuo Facebookin Kimppakyytisivustot. Niitten kautta sain auton menomatkalla täyteen ja takasin tullessaki meitä oli kyyissä kolme ihmistä. Jotenki on järkyttävää, että VR:n matkat JNS-HKI välillä maksaa opiskelijoille parhaimmillaan 45€!! SIIS AIVAN JÄRKYTTÄVÄN KALLISTA! Vielä tyyliin joskus vuos sitte hinta oli joku 30€. Ymmärrän sen, että matkustajien määrä vähenee ja sen takia pitäis nostaa hintoja, mut ei ne asiakkaat sillä tavalla lisäänny. Ja pelkällä aikuisen lipun hinnalla matka eestakasin on halvempaa lentämällä. USKOMATONTA. Omalla autolla mennessä, jos sen saa täyteen matkustajia, matkaan menee vaan n.15e/hlö, joka on järjettömän halpaa! Miun mielestä junamatkojen pitäis maksaa opiskelijalle ton verran. Menomatkalla kyydissä oli kaks muutaki TeaKkiin pyrkijää, jotka näillä tiedoilla ei kumpikaan päässy aamupäivää pidemmälle. Matkat kulu kimppakyytiläisten kanssa tosi rattosasti vaikka menomatkalla ei ollukkaa oikein ääntä puhella.

Suoritin VAKAVA-kokeen Helsingin yliopistossa osoitteessa
Unioninkatu 34. Sattumoisin se sijaitsee ihan Senaatintorin
vieressä. #pakollinenturistikuva1

Vapun ja viikonlopun aikaan ääni hävis kokonaan ja olin aika paineessa siitä, että mitähän mie nyt teen, kun miun mielestä miun paras taito on ehottomasti laulu. Tai oikeestaan siinä asiassa oon kaikista varmin ja sitä oon eniten tehny. Sellasella raakkumisella sitä ei pystyis tekemään, ku ääni häviää kesken laulun ja ääni ala on kaventunu todella paljon. Onneks sitten kävin läheisestä apteekista hakemassa glyserolia ja hunajaa sisältävän ruiskeen, jota suihkutettiin suoraan kurkkuun. Äänen lähteminen siis johtuu siitä, että kurkku on kuivunu ja sit limakalvot ja äänihuulet ärtyy. Suihkuttamalla tätä "voiteluainetta" limakalvo ikäänku placebo-efektin lailla kuvittelee, että kaikki on ok ja ärtymys häviää, joten kaikki palautuu hiljalleen ennalleen :)

Helsingin yliopistolla rakennuksen sisällä oli kipsiversioita
ilmeisesti kuuluisista patsaista. Joittenki genitaalialue oli
peitetty ja toiset taas paljasti kaiken ja lisäks demonstroi koon
omalla kädellään. #pakollinenturistikuva2 #oonhauska

VAKAVA-KOE

En saanu aluks luettuu sitä VAKAVA-kirjaa ensimmäisen artikkelin puoliväliä pitemmälle. Kuitenki päädyin sitten siihen, että maanantai-iltana luin koko kirjan alusta loppuun. Aika paljon asiaa yhessä päivässä, mut aattelin, että mieleen jää ne olennaisimmat. Oon peruskoulusta asti lukenu kokeisiinki edellisenä iltana ja hyvin on menny :D Mut lupaan YRITTÄÄ muuttaa tapani, jos pääsen opettajaopiskelijaks ;) (Huom yrittää, koska jos syönki sanani, ni en oo tavallaan virallisesti luvannu mitään :D)

Tiistaina oli se VAKAVA. Jotenki se koe ei ees tuntunu vaikeelta, mut ihme kieroilua koko koe. Hirvittävän tarkat ohjeet oli kokeen tekemiseen ja jotenki siitä tuli se fiilis, että koulussa eskarista lukion viimeseen asti on toitotettu sitä "aina kannattaa yrittää, vaikka ei tietäiskään" -mottoa, ni se ei kyllä tässä kokeessa todellakaan pitäny millään tasolla paikkaansa :D Jos et voi äitis nimen kautta vannoo tietäväs oikeeta vastausta ni turvallisempaa vaa jättää vastaamatta kokonaan.. Eka osio oli sellanen, että jos vastasit oikein, sait plussaa, jos vastasit väärin tai jätit vastaamatta kokonaan, ni sait esim. -1/-3 pistettä. Tässäki oli vähän epäselvä juttu se, että kummasta saa enemmän miinusta: vastaamisesta väärin vai vastaamatta jättämisestä. Toisessa osiossa sentään oli sellanen, että oikeesta sai plussaa, väärästä miinusta ja vastaamatta jättämisestä ei tullu mitään pisteitä. Vastasin kuitenki yli puoleen kysymyksistä.

"Miksi kaikki tuntee Johanna maatalous-Tukiaisen
niin kuin kolmen sepän kodittoman romanialaisen"
Siinä ne romanikerjäläiset kinasteli keskenään sen oman
lehtensä myymisestä kerätäkseen rahaa
#pakollinenturistikuva3

Tosi moni on väittäny sitä koetta tosi vaikeeks, joten kuvittelen, että jos ja kun koko valtakunnallinen taso madaltuu pisterajoineen, ni sitä pääsis helpommin sinne soveltuvuuskokeisiin. Vähän samaan henkeen ku ylioppilaskirjotuksissa. No mene ja tiedä, 21.5. selviää kuinka käy/kävi.. Jännityksellä jään odottamaan.



TEATTERIKORKEAKOULU

Koska maanantai meni lukiessa opettajahommiin, tiistai kokeessa niin keskiviikkona ja torstaina sit harjottelin dialogin ja monologin. Oikeestaan aika myöhään tein ne ja se harmitti suunnattomasti. Oma saamattomuus ja laiskuus sitte kuitenki pääs selättämään. Osasin esim dialogin tosi hyvin, mut ei me saatu sitä siinä tilanteessa vetää neljää replaa pidemmälle.

Aiemmat professorit Vesa Vierikko ja Kati Outinen vaihtu tänä vuonna Hannu-Pekka Björkmaniin ja Elina Knihtilään. Halusin päästä HP:n raatiin, mut olinki sitte Elinan raadissa. Oli jotenki hienoo nähä yks iso esikuva elämässään ilmielävänä edessään. Tosin tuli sellanen olo, et se ois jotenki hermostunu jossain vaiheessa siihen tekemiseen, mitä mie ja miun pari tehtiin :D Miulla oli siis sama pari kaikissa paritehtävissä, harmitti kontakti-improssa, että sen piti kuiskailla miulle ohjeita, kun sen tarkotuksena kuitenki on se, että ollaan oikeesti kontaktissa. Kokeitten muutokset yllätti tänä vuonna. Oli ihan erilaista ku aiemmin ja oli hienoo, että jo aamupäivässä pääs yksin sen raadin eteen, ku se on aikasemmin käsittääkseni ollu mahollista iltapäivän herkkua. Teatterikorkeekoulun pääsykokeet meni siitä huolimatta samalla kaavalla kun aiempinaki vuosina. En päässy aamupäivää pitemmälle, taaskaan.

Matkakuva 2, Helsinki
Kuvassa se kauan kohkattu Teatterikorkeakoulun rakennus

Siellä oli yks tyttö, joka oli hakenu 8 kertaa ja seki oli aina vaa päässy aamupäivään. Sitä miettii tosissaan, että jos ei oikeesti koskaan pääse sitä aamupäivää pitemmälle, ni kannattasko oikeesti miettii, että onko tää todella se miun juttu vai voiskohan sitä kokeilla jotain muuta.. Siinä vaiheessa kun niitä iltapäivään jatkoon menneitten nimilappuja alko sadella sinne ilmotustauluille ja  sain tietää, etten pääsekkään jatkoon, ni kesätyöpaikan työntekijä oli tullu sinne torille ja toi miulle työsopparin allekirjotettavaks. Jos ei muuta, ni töitä on! :) Vaikka uhosin aiemmin, että "jos en pääse, ni tää on sit tässä ja pidän vuoden taukoo", ni enää en ookkaa varma siitä. Meen Helsinkiin ja eihän sitä tiiä jos johonki tosissaan asiat ottavaan harrasteluporukkaan eksys... Kuitenki tää opistovuos on ollu niin toivottoman kallis, et miulla ei oo opiskelujen ohella varaa maksaa tätä pois. Siitä syystä ois tarkotus  mennä töihin, et saisin vuoden loppuun mennessä maksettuu tän. Nimimerkillä sitä opintolainaaki on tässä viien vuuen aikana tullu otettuu lähes taakaks asti.

Matkakuva 3, paluumatka Juvan toisella puolen

Koko viikon olin Helsingissä tiistaisen VAKAVA-kokeen ja perjantaisen TeaKin pääsykokeen takia. Lähettiin ajelemaan pois joskus 15-16:00 aikoihin ja oltiin siinä yheksän aikoihin illalla Joensuussa. Palailin koululle takas sunnuntai-iltana ja minuu vitutti suunnattomasti se, että meiän huoneen järjestystä oltiin menty muuttelemaan aika radikaalisti kertomatta miulle. Jotenki koululle saavuttuani meni ehkä 10min autolta kävellessä omaan huoneeseen, ku vitutuskäyrä oli huipussaan. Samalla lohduttelin kuitenki itteeni siitä, että onneks ei tarvii olla täällä enää ku viikko ja sit saan olla ärsyyntymättä tällasista asioista, kun miun ei tarvii enää jakaa miun makuuhuonetta kenenkään kanssa :) Ja samalla olin myös ylpee siitä, että olin tehny salaisen ystävän lahjan valmiiks Helsingissä ollessani ja viikonloppuna kotona, koska sillon tää vitutus ei voinu pilata sitä lahjan tekemistä tai sen sisältöä (oon miun lahjasta tosi ylpee, enkä malta oottaa, et saisin antaa sen!)

Viimenen viikko on siis alkanu ja tällä hetkellä ollaanki jo viikon loppupuolella. Seuraavassa blogikirjotuksessa käsittelenki tätä viimestä viikkoa.

To be continued...